San. Santtu Piri
(Warshavjankan vanhempi käännös)
Ankarat viimat ne yllämme soivat,
hirmua, kauhua haastavat ne.
Sortoa syöksevät synkeät voimat,
taistohon meitäkin vaativat ne.
Aatteemme kallis on puhdas ja pyhä,
eespäin sen puolesta riennämme yhä.
Kaikkien kansojen taistohon suureen,
lippumme korkeelle nyt liehumaan.
Aatteemme kallis on puhdas ja pyhä,
eespäin sen puolesta riennämme yhä.
Taistohon, taistohon lippumme juureen.
Mars, eespäin, mars, nyt kiiruhtakaa.
Nääntyvät nälkähän raatajaorjat.
Tuotako veikkoset sallisimme?
Joukkoomme liittyvät nuoretkin, sorjat.
Pyöveliä kurjaako pelkäisimme?
Kaatuu ken puolesta aattehen suuren,
sankarin maine sen säilyvi ain.
Voittojen hymniä laulettaessa,
kaikuvi huulilta miljoonain.
Aatteemme kallis on puhdas ja pyhä,
eespäin sen puolesta riennämme yhä.
Taistohon, taistohon lippumme juureen.
Mars, eespäin, mars, nyt kiiruhtakaa.
Julmurijoukot ne vainoovat meitä,
kahleita kansan kun katkomme me.
Hyökkäämme taistohon vastahan heitä,
voitamme, suistamme sortajamme.
Orjanko onneen tyydymme halpaan?
Ei, vaan me tartumme taistelukalpaan.
Kansoille saakoon jo onnensa hetki,
päättyköön sorrannan synkeä yö.
Aatteemme kallis on puhdas ja pyhä,
eespäin sen puolesta riennämme yhä.
Taistohon, taistohon lippumme juureen.
Mars, eespäin, mars, nyt kiiruhtakaa.
Työväenlaulut 